maanantai 21. huhtikuuta 2014

Yllåtys ovella

Eilen tullessani kotiin Myyn kanssa mummolasta kotiovellamme odotti yllätys. Tuttavamme, joilta Myy sai ihanan, punaisen telkkarituolin, olivat tuoneet kotiovellemme Myylle lisää kivoja juttuja: nuken kehdon ja vanhoja pehmoeläimiä tulevaan leikkimökkiin, uimarenkaan sekä uuden pihanhoitosetin :) 




Ihana, kun kevät on vihdoin todella täällä. Rakastan niin kevätaurinkoa. Tänään teimme puutarhahommia porukalla, siistimme pihaa, joka ei ole vieläkään valmis, maalasimme hiekkalaatikon puutavaraa ja liiteriä. 

Kevät ♡

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Kesäfarkkuja itselle

Ai että eksyin eilen poistomyynteihin ja löysin ihanaa itselleni. Pinkit, turkoosit ja sinikukikkaat farkut ihan itselleni. Jakanee mielipiteitä kovastikin, mutta minä tykkään! En ole oikein sinisen ystävä, mutta ne olivat niin täydellisentuntuiset jalassa, pinkkejä olen jo kauan haaveillut käyttäväni, vaikka ne hurjat ovatkin ja noihin kukallisiin vain ihastuin. Viisi euroa kipale nyt, ovh yhteensä 120 euroa, aika hyvin siis vai mitä?


Siivosin vaatekaappini toissa päivänä Myyn kanssa ja totesin, että farkkuja on liikaa siihen nähden, miten mukavuudenhaluinen olen nykyisin: legginsit ja colitsihousut ovat vain niin mukavia. Myös mekot ovat selvä kevään merkki hameiden ohella. Vuosi vuodelta pukeutumiseni saa naisellisempia sävyjä, viime päivinä olen käyttänyt töissäkin ennenkuulumattoman paljon korollisia kenkiä tennareiden sijaan ;)

Olen miettinyt blogini lukijoita ja teidän määrää. Toki laatu korvaa määrän, mutta olisiko keväänmittaan aiheellista järjestää vaikka arvonta. Olen myös miettinyt kysymyksiin vastailu -postausta, mutta tulisiko kysymyksiä ja uskaltaisinko niihin vastata kuitenkaan :) mitä mieltä olette?

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Ihania vaatteita

Olen useamminkin ostanut parilta kaverilta vaatteita Myylle, sillä heidän pikkuneitinsä ovat reilun vuoden Myytä vanhempia. Muutamia ihanuuksia tuli ostettua, pääasiassa koossa 92, sillä siivoilin Myyn vaatehuonetta ja yllättävän paljon olen ommellut tuota kokoa ja ostanut alennusmyynneistä viime kesänä ja syksynä. Nyt Myy käyttää pääasiassa 80 kokoa, jotain 74 on edelleen käytössä ja varsinkin mekoissa myös 86. 




Isojen kokojen lisäksi ostin myös muutamia nyt käyttöön tulevia vaatteita. Sattui kuitenkin siivoillessa löytymään yksi laatikollinen 80-kokoisia vaatteita (erityisesti yöpukuja, joiden vähäisyyttä aiemmin valittelin ja ompelin niitä kolme...). Olin tuon laatikon päälle mättänyt 98 koon paitoja, enkä tajunnut penkoa syvemmälle. Onneksi löytö tapahtui ajoissa!



En ole varma, olenko muistanut mainita, että Myy lähti puolitoista viikkoa sitten kävelemään. Nyt on viime päivinä myös kiipeillyt vaikka minne ja äiti on kokoajan sydän syrjällään. Eilen Myy tahtoi potalle ihan itse ja tadaa! Tursasi potan täyteen tavaraa päästyään siihen :) aika hienoa, eikö vain. Myy pottailee ahkerasti ja välillä päivävaippa säilyykin osittain kuivana :) 

Päiväunia Myy on lyhentänyt yhtiin puolentoista tunnin uniin. Yöunet Myy nukkuu yhdellä herätyksellä, toisinaan kyllä heräämättä. Kävely selvästi teki hallaa rauhallisille öille. Toivottavasti se tästä taas. Yössään Myy nukkuu 10-11 tuntia, yhdeksästä seitsemään tai kahdeksaan.

Nyt yöpuulle!

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Virpoi, varpoi vitsani uus

Palmusunnuntain terveiset jokaiselle! Täällä aamupäivällä kierrettiin mummo ja kummitäti virpomassa, seuraavaksi isomummo, isotäti, toinen kummitäti ja omat vanhempani. Meillä virpomisperinteeseen ei niinkään kuulu naapureiden virpominen ja ovelta ovelle kiertäminen, vaan isovanhemmat ja kummit tulee ropsuteltua. Viime vuonna neiti kävi viikon ikäisenä samoissa touhuissa. Meilläpäin pukeutuminen ja virpominen ei oikein kuulu yhteen, vaikka itse en pupuissa, kissoissa ja tipuissa pahaa nääkään. Niinkään noidat ja hyvän onnen toivottaminen ei tunny yhteenkuuluvalta. En myöskään pidä siitä, että loru loppuu palkan vaatimiseen, virpomisellahan nimenomaan toivotaan hyvää toiselle. Tästä syystä haluaisin opettaa Myylle lorun, jolla itse olen virponut:

"Virpoi, varpoi vitsani uus,
kaunis niinkuin kukkiva kuus.
Elämänonnea toivotan sulle,
rakas olet sinä mulle"

Muistaakseni alunperin opin sen niin, että "pienoisen palkan annat sä mulle" oli loppu, mutta en tainut koskaan käyttää sitä niin.



Myy sai hienot palkat, vaikka niitä virpomisella ei siis metsästetty. Myy sai tädiltä Myy-salkun kolmella sosepurkilla ja vitosen setelillä, mummolta pupun ja pikkunuken, suklaamunan ja kaksikymppisen - hupsuksi rupesivat palkkoineen. Toiselta mummolta Myy sai astiasetin, josta puolet jätin mummolaan ja puolet pääsee ulkoleikkeihin. Ukki sen sijaan antoi Plaston kottikärryt ämpärillä, lapiolla ja muoteilla. Täti muisti pientä virpojaa suklaamunalla isotädin tavoin. Suklaamunat tuhoutuivat sujuvasti äidin ja isin suussa, ensi vuonna lienee tilanne toinen.


Myös isi yllätettiin virpomalla ja ukkia odottaa ripsuminen, kun kotiutuu reissusta. 

Ihanaa pääsiäisenaikaa kaikille!

torstai 10. huhtikuuta 2014

Kuvausta ja shoppailua

Tänään käytiin otattamassa loput Myyn yksivuotiskuvista.  Samalla reissulla kävin uudet silmälasini reissussa kadonneiden tilalle, kun ne nyt vihdoin saapuivat. Kuukauden päivät miltei ehdinkin ilman laseja olla ja yllättävän hyvin silmät lasittomuuteen tottuivatkin. Nyt maailma kuitenkin kirkastui kummasti.

Ompelin Myylle eilen loppuun kaksi 86 cm mekkoa. Olen jo tovin himoinnut aloittaa jumpsuittia Marimekon ystävänmyynnin kankaista, mutta onpahan nyt entiset tehty alta pois :)




Tuli shoppailtua Myylle kahdet alepöksyt ja kaverilta tunika. Myös 56 cm ulkoilupuku tuli nukelle mukaan, kun ihastuin siihen täysin ja Myy myös. Jos meillä joku päivä olisikin toinenkin pieni tyttö...

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Nykyaikaa

Jihaa! Vaikka olen omistanut älypuhelimen jo vuodesta 2011, ensimmäistä kertaa omistan sellaisen, jolla voi kirjoittaa blogiin! Hurraahuudot ovat nyt ilmoilla: tämähän tarkoittaa nimenomaan sitä, että pääsen päivittämään blogia aina ajatuksen tullen (tunteet kuohuksissa) enkä vain tylsästi liibalaabaa jo unohtaneena, mitä halusinkaan sanoa. Kirjoitusvirheet todennäköisesti lisääntyvät ja testien pituus voi vaihdella, mutta so what.

Myy kävi nätisti nukkumaan ja tämä mutsi jatkaa ihan juuri vatsalihastreeniä: olemme miehen kanssa tehneet tuota 30 päivän vatsalihashaastetta nyt taas pari päivää. Ennen reissua teimme pari viikkoa ja sitten  se taas hetkeksi jäi. Tuli kuitenkin törmättuä ennen ja jälkeen -kuviin ja perhana! Aivan varmasti teen haasteen loppuun. Nyt taitaa olla 19/30 päivä menossa: 120 rutistusta, 85 vatsalihasliikettä, 50 jalannostoa ja 70 srkunttia lankkua. Voin kertoa, että tuntuu vatsoissa! Ennen tätä teimme lankkuhaasteen, jossa viimeinen koitos oli 4,5 minuuttia lankkua. Sen jälkeen nämä lankuttelut ei tunnu ollenkaan pahalta. Pitäisi ottaa tavaksi myös selkälihasliikkeiden tekeminen. Salaattia ja hedelmiä! Enkä suinkaan ole laihduttamassa (vaikka kaksi kiloa on taas jostain tullut), vaan hakemassa hyvää oloa.

Ja näin.. treeni kutsuu ja sitten sauna. See U! :)

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Univajetta

Jumatsuikkeli, mikä päänsärky jo toista päivää. Yläselkä ja hartia on aivan jumissa oikealta puolelta, taisin joku yö sitten saada kannella Myytä siis tarpeeksi, eikä Myyn huoneen sohvalla nukkuminen taida tehdä hyvää ainakaan. Myy on nyt nukkunut vähän paremmin reissun jälkeiseen aikaan nähden, herää kerran yössä neljän aikaan, jos herää, ja nukahtaa nopeasti uudelleen. Pääsinkin eilen kehumaan ja niinpä neiti päätti viime yönä herätä luvattoman monta kertaa. Itse olin vielä lauantaina ensimmäistä kertaa viihteellä, viideltä nukkumassa ja univelkaa ei siis ole syytä tasata ainakaan Myyn mielestä. Isin kanssa oli nukahtanut todella nätisti illalla (niinkuin nykyään lähes poikkeuksetta minullekin), eikä ollut kertaakaan herännyt, ennen kuin tulin kotiin. Sen jälkeisinä yönä onkin sitten herätty taas ihan tarpeeksi monta kertaa ja noustu aamulla hienosti 6-7 välillä, ettei äiti vaan ainakaan seitsemää tuntia rikkonaista unta enempää ehtisi nukkua. Jee.

Nyt on siis älytön päänsärky vielä kaiken riesana. Onneksi Myy hetkittäin suostuu taas leikkimään rauhassa lattialla ilman seuraa nukeilla ja astioillaan. Tässä kun oli väli, että vain syli ja seura kelpasi. Ei sillä, onhan tämä vauva-aika niin kovin lyhyt, että kaikesta tulee olla onnellinen. Ja tarkemmin sanottuna, mikä vauva-aika, taaperohan meillä jo asuu :/