Tautia pukkaa

Minusta on käsittämätöntä, ettei meillä ollenkaan sairasteta ja sitten, kun klassisesti rupeamme käymään ihmisten ilmoilla ja siis kerran viikkoon muskarissa ja kerran kerhossa, olemme jatkuvasti kipeinä. Pikkuneiti on ollut kolme viikkoa nuhainen, nyt oli jo loppuviikosta melkeinpä terve niin tadaa! Nenä vuotaa paksua räkää. Jotta tämä ei tähän jäisi, isommalla neidillä on nenä vuotanut kaksi viikkoa ja sekin jo loppui, mutta nyt taas saa nenää olla niistämässä ja sen lisäksi vielä molemmat silmät tulehtuneet. 

Meillä on terveyskeskus auki virastoajan, eikä sen jälkeen ole yksityisiäkään. Viikonloppuina lähipäivystys on tunnin ajomatkan päässä. Sanomattakin lienee selvää, ettei tämä oikein lapsiperheessä toimi. Onneksi me olemme olleet niin terveinä tähän asti. Nyt pitäisi yrittää aikaa saada varattua, mutta ajanvaraus on aamulla pari tuntia ja iltapäivästä tunnin, voi taivas. Näin sitä pitää alkaa ajoittamaan sairastelunsa.

Täällä ei siis kummaa, mutta arki pitää kiireisenä. Päivät menevät karmeaa kyytiä. Keskiviikkona on pikkuneidin neuvola, jos nyt sinnekään päästään. Kerhoilu lopetetaan kyllä nyt hetkeksi. Muskariin toivottavasti päästään, se on niin tärkeä juttu Myylle. Tykkää ihan hirveästi ja päivät tanssitaan ja lauletaan. Kaksi ja puolivuotiaalle duploista on tullut kova juttu, kuten myös prinsessa- ja ballerinajutut. Kirjoja meillä luetaan paljon. Telkkaria en hirveästi haluaisi antaa katsoa, mutta Nalle Puhille on pakko sortua, että saa hetken itse hengähtää - Myyhän nukkuu hyvin harvoin enää päikkäreitä, kun yöunet ovat 12-13 tuntisia.