perjantai 27. helmikuuta 2015

Kuukaudenikäinen

Ensimmäiset "synttärit" ovat nyt pidetty, kun mittariin tuli tänään täyteen täysi kuukausi. Tänään oli pikku-Mymmelin neuvolakin. Kuten Myynkin kohdalla, painoa oli tullut reilusti tämän kuukauden aikana, hitusen vajaa 1300 grammaa nimittäin! Pituutta pikkuneidille oli kertynyt huimat seitsemän senttiä lisää. Näin neidin yksikuukautismitoiksi saatiin 4520 grammaa ja 56 cm. Ei siis ihme, että osa 56 cm vaatteistakin tuntuu käyvän niukoiksi. Tänään vähän pläräsin 62 cm vaatteita, mutten millään innostunut kaiken hulinan keskellä käyttöönottopesuun enkä läpikäymiseen. Olisi niin paljon helpompaa vaihtaa koosta toiseen kaikki kerralla, mutta valitettavasti koot vaihtelevat merkkien välillä hyvin paljon.

Meillä miehelle iski yöllä mahatauti. Kerrankin kun vauva söi vain kahdesti, sai kutakuinkin koko yön valvoa miehen oksentaessa. Jipii! Huomenna olisi miehen mummon hautajaiset, mutta taitavat jäädä meiltä väliin. Miehet kun sairastavat, niin oksat pois.. olenkin siis hoitanut tänään kahta pientä lasta ja yhtä miestä. Pinna on tänään ollut poikkeuksellisen kireä ja Myylläkin kunnon narinapäivä. Puhetta Myyllä tulee jo reilusti ja tällaisina vinkuvonkupäivinä oikein yllättää sanamäärällään.

Tällä viikolla on käynyt paljon vieraita. Teen ihan erillisen postauksen tämän viikon rotinatuomisista, sen verran hienoja juttuja on pikkuneiti ja isosiskokin saanut! 

maanantai 23. helmikuuta 2015

Vähäunisia öitä

Kymmenen päivää on mennyt aivan huomaamatta. Monesti olen meinannut kirjoittaa, mutta kirjoitusmahdollisuus on menosti mennyt nopeasti ohi. Huomenna pikku-Mymmeli täyttää jo neljä viikkoa - käsittämätöntä! Pikkuneidin vatsa on nyt kolme viikkoa ollut varsin ongelmainen: pikkuneidllä on paljon ilmaa vatsassa (meinasin kirjoittaa mahaa ilmassa... Mikä univaje?) ja tästä johtuen vauva on viime viikot herännyt vähintään tunnin välein, pääasiassa puolen tunnin välein pääpunaisena, selkäkaarella paukuttelemaan. Nukahtaa onneksi nopeasti uudelleen sen jälkeen, kun on saanut ilmat punnerrettua ulos. Muutama itkuilta on ollut, jolloin vauva on - todennäköisesti kuitenkin väsymystä eikä mahaa - huutanut puoleen yöhön tai vähän pidemmällekin. Noina öinä vauva on nukkunut 5-7 tuntia heräämättä! Varmaan tulee niin paljon pyöriteltyä vauvaa neljän huutotunnin aikana, että ilma pääsee purkautumaan ja on väsynytkin, että uni maittaa. Ei siis vauva nälkäänsä herää tunnin välein...

Vauvalla on jonkinnäköinen rytmi, vaikka väitetään, ettei vauvalla tuon ikäisenä vielä olisi. Ehkä olen niin rutinoitunut Myyn kanssa, että siinä samalla vauvakin rutinoituu aikatauluihimme. Vauva nukkuu aamupäivällä pitkälle, kymmeneen, jopa yhteentoista. Tällöin purin antamaan kahdeksan aikaan heräävälle Myylle omaa aikaa ja valmistelemaan päivän ruuan. Vauvan herättyä syötän hänet ja sitten touhuamme yhdessä. Yhdeltätoista Myy syö ja käy 12 jälkeen päiväunille, paitsi silloin, kun aamu-unta on riittänyt lähemmäs yhdeksää. Myy ei siis nuku joka päivä päiväunia. Niinä päivinä, kun päiväunet jäävät, Myy käy tuntia aiemmin yöunille. 

Päiväunien ajan vauva pääsääntöisesti valvoo tai nukkuu osittain, harvoin kuitenkaan kokonaan isosiskon uniaikaa. Viime viikolla Myy tosin lyhensi puolentoista tunnin päiväunet alle tuntiin, joten pääsääntöisesti tytöt vaihtoivat valvojan vuoroa. Myyn päikkäreiden jälkeen syödään välipalaa kahden aikaan ja puoli kolmen pyritään lähtemään ulos. Ulkona ollaa tunti, puolitoista, välillä kaksikin tuntia tekemisestä riippuen. Myyhän olisi ulkona vaikka kokopäivän nyt kun on innostunut mäenlaskusta tosissaan, mutta minusta ei saa superäitiä, joka siellä jaksaisi olla pidempään ilman aikuisseuraa... Valitan.

Ulkoilun ajan Mymmeli nukkuu vaunuissa varsin hyvin. Pitäisikin kokeilla laittaa Mymmeliä muulloinkin jo vaunuissa nukkumaan ulos. Pukemisrumbatkin ovat sujuneet yllättävän kivuttomasti, onneksi. Pääsääntöisesti olemme kymmenessä minuutissa puettuna kaikki kolme. 

Ulkoilun jälkeen Myyn isi tulee töistä ja syömme ruuan. Pikkukakkosen Myy saa katsoa ja tähän aikaan yleensä vauva nukkuukin viimeiset päikkärinsä ja minä neulon antaumuksella. Vauva haluaa puoli kahdeksan aikaan iltatissille, ja mies saa antaa iltapalan Myylle. Vauva nukahtaa kahdeksan, puoli yhdeksän aikaan ja Myy käy unille iltasadun myötä puoli yhdeksän, yhdeksän välillä.

Yksin iltojen hoitaminen on haastavaa. Onneksi mies on vain yhden illan harrastusten parissa säännöllisesti, mutta toki epäsäännöllisiä iltamenoja on jonkin verran. Tuttia vauva ei osaa oikein, tuttipullon luovutin jo, sillä vauva lähinnä yökki ja vaikutti tukehtuvan siihen. Kutakuinkin sama reaktio tutin kanssa... Mutta mihinpä minä olisin menossa ennen kesää, tissit voivat vallan hyvin pysyä kotonakin.

Vieraita ei ole hirveästi käynyt, tällä viikolla sitten senkin edestä. Joka päivälle on jotain suunnitelmaa. Tänään käytin vauvan vauvahieronnassa, joka oli kyllä aika turhaa siinä mielessä, etten saanut sitä oikein mitään uutta. Samoja hierontajuttuja, mitä jo synnärillä neuvotaan ja imetyksestä tykkäsi hoonolla soomella kertoa asioita, jotka neuvola on jo selittänyt kymmeneen kertaan. Saa nähdä, oliko käynnistä mitään apua.

Ristiäiset ovat kuukauden kuluttua, mutta nimi pikkuneidille on jo päätetty. Emme kutienkaan juurikaan kutsu Mymmeliä oikealla nimellään, sillä isosisko kopioisi sen välittömästi puheestamme ja paljastaisi kaikille. Herkut alkavat olla mietitty, kuten myös viikkoa aiemmin oleviin Myyn kaksivuotisjuhliin (KAKSI VUOTTA JO!). Kummit ovat nyt kaikki selville. Mymmelille tulee neljä virallista kummia ja yksi "haltiakummi" eli kirkkoonkuulumaton. Myyllä on viisi kummia, joista kaikki kuuluvat kirkkoon. Sylikummiksi valikoitui ihana ystäväni, joka onkin ainut naispuoleinen kummi Mymmelillä. Myyllä sen sijaan on kaksi mies- ja kolme naiskummia. Synttäreitä vietämämme kotonamme, mutta ristiäisiä vanhempieni luona, säästynpähän siivousrumbalta!

perjantai 13. helmikuuta 2015

Yömöykkääjä

Tiesin varsin hyvin kavereiden pikkukakkosista, että meidänkään toinen muksu ei tasan tarkkaan voisi asettua yhtä hyvin yöunille kuin esikoinen. Muistan Myyn huutaneen kaksiviikkoisesta kolmeviikkoiseksi - vai kolmeviikkoisesta neljäviikkoiseksi - lähes taukoamatta, mutta yöt nukuttiin kuitenkin muuten, syötiin vain kolmen, neljän tunnin välein. Jo tuon viikon aikana olin menossa vylhyketerapiaan, mutta sitten itkut loppui. Nyt kun itkua on kuunneltu mahan pörinöiden takia taas viikko, jonka aikana unta on saatu puolen, max puolentoista tunnin pätkissä aamuneljään, sitten itketty tovi ja nukuttu aamuun puolen tunnin pätkissä, olen valmis varaamaan aikaa vylhyketerapiaan! Mymmeli kääntää itseään selkä kaarelle, naama punaisena ja huutaa kuin vaimea palosireeni. Valitus on siis voimistunut.

Käytössä on nyt kolmatta päivää Disflatyl, Rela colic dropsit toista päivää. Toissailtana pikkuneiti huuti illasta kolme, neljä tuntia aina puoleen yöhön - silloin oli yöllä niin väsy, että nukkui viisi ja puoli tuntia heräämättä! Lisäksi nyt lienee päällä ensimmäinen tiheäimu, sillä tissittelyä on harrastettu jatkuvasti. Tämän jaksaa nyt ihan hyvin, mutta pliiis, ei kuukaudesta toiseen. Myy on nyt pari päivää käyttänyt imetyshetkiä hyväkseen, ja voi apua, minkä verran saa tavaraa levitettyä paikasta toiseen.

Jottei vähäistä unta tulisi liikaa, painaa mieltäni vielä muutama asia lähipiiristä. Loputonta elämänsurua. Niin haluaisin nauttia omasta elämästäni näiden seinien sisällä, mutta harteilla painaa tuska ja ahdistus. Aika kuluu, loppuu, eikä hyvältä näytä.


sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Rotinoita

Ainakin täälläpäin Suomea on tapana muistaa uutta tulokasta tuomalla tälle rotinalahja ensi tapaamisella. Perinteisesti rotinalahja olisi perheelle syötävää ja lapselle vaatetta, mutta nykyään vain vanhempi kansa tuo mukanaan kahvileipää. Vaatettakaan paketti ei välttämättä sisällä, mutta pääsääntöisesti jotain ihan itselle pienelle. Myyn rotinalahjana tosin sain kerran itselleni jalkahoidon, sillä nimenomaan äitiä haluttiin muistaa - kaikki muut kun kuitenkin muistaisivat vauvaa :) Kiva niinkin! Ruokatuomisen ajatuksena on ollut se, ettei tuoreen äidin tarvitse käyttää vähäistä aikaansa leipomuksiin, vaan vieraat itse huolehtivat siitä, että mahdollisen kahvin kanssa on jotain murua rinnan alle. Minusta erittäin mukava perinne ja näin olenkin itsekin nuoremman sukupolven edustajana pyrkinyt jotain viemään rotinoilla syömisenkin muodossa.

Meillä ei vielä juurikaan ole käynyt rotinavieraita, mutta posti on tuonut kortteja ja muutaman paketin. Molempien vanhemmat ovat toki käyneet sekä sisarukset. Tieten tahtoen olemme tällä kertaa halunneet rauhoittaa ensimmäiset viikot ihan omalle perheelle, sillä toisen lapsen tulo perheeseen on kuitenkin erilaista kuin ensimmäisen - ei esimerkiksi mahdollisuutta korvata huonoja yöunia kolmilla päikkäreillä! Ensimmäiset varsinaiset rotinavieraat tulevat huomenna Mymmelin ollessa päivää vaille kaksiviikkoinen ja muinakin päivinä vieraita on tulossa. Viime viikolla Myyn seurana kävi pari pikkutyttöä leikkimässä ja minua ilahduttamassa odottava mamma, mutta olisimme treffailleet ilman vastasyntyneen nuuskutteluakin :) 

Tässä kuitenkin Mymmelin saamia lahjoja:


Mymmelin ensimmäinen oma lelu! Pöllöriepu :) Aika ihana!


Neuvolan täti toi villasukat, jotka paikalliset Martat olivat neuloneet ja lahjoittaneet neuvolalle. Ihanat. Junasukat ovat muutenkin malliltaan aivan loistavat.


Eräs tuttu kävi tuomassa lahjan ovelle ja tyrkyttäytymässä yllätysvierailulle. Onneksi aika ei sopinut... 


Anoppi toi suvulleen uskollisena vauvalle Volvo-tutin ja -mokkasiinit sekä 62 cm Tutan vaaleanpunaiset velourpöksyt Mauri Kunnaksen kuvioimassa rasiassa sekä i-h-a-n-i-a riisimurokakkuja, joita tilasinkin samantein Myyn kaksivuotisjuhliin.


Tuo kyseinen odottava mamma toi tyttärineen käsittämättömän paketin Mymmelille: ankkalelun, Newbie-peiton, Muumi-sukat, kaksi Lindexin bodya 56 cm sekä liinan, jonka ajattelin laittaa pinnikseen puklujen varalta. Myös Myy sai sukat ja pienen nuken!


Ja miehen siskolta soiva apina. Myy tosin omi tämän itselleen...


maanantai 2. helmikuuta 2015

Hulinaa kahden lapsen talossa

Elämä toisena syntyneen vauvan kanssa on hyvinkin erilaista kuin esikoiseksi syntyneen vauvan kanssa. Vauva - tämäkin - nukkuu päivästä paljon ja mitä ei nuku, syö tissiä. Välillä rusautellaan vaippaan maitopostia ja kastellaan vaatteet märäksi vaipanvaihdon yhteydessä: keskimääräinen vaatteen kulutus vuorokaudessa siis kaksi asukokonaisuutta ja yökkäri. 

Isosisko pitää talossa hulinaa. Päiväunia nukutaan, kun isosisko nukkuu. Myyn ollessa pieni nukuin paljon myös silloin, kun Myy nukkui. Koska vauva nukkui paljon, ehdin itsekin nukkumisen lisäksi tehdä paljon. Eilen oivalsin, että voin edelleen hyödyntää vauvan nukkumiset ja imettämiset - joista vauva tekee jälkimmäistä enemmän - sillä aah, imetystyynyn kanssa voi neuloakin! Yöt ovat hyvin pätkinäisiä. Myy nukkui kolme tuntia aina kerrallaan ja söi sitten. Myyhän nukkui myös pinniksessä. Tämä Mymmeli ottaa ensin kolmen, neljän tunnin unipätkän (käyden yöunille yhdeksän, kymmenen aikaan) ja herää sitten noin tunnin välein syömään. Se näin pienelle vauvalle sallittakoon, sillä eihän vielä oikein voida rytmistä puhua, vaikka minulla on kutku, että tällekin lapselle se muodostuu varsin nopeasti.

Ulos pääsemme loppuviikosta. Teked tiukkaa päjöttää pääasiassa sisällä. Olen käynyt Myyn kanssa ulkona iltaisin puolisen tuntia, mutta odotan jo, että saan laittaa tytöt tupliin ja lähteä kunnon lenkille. Olen palautunut synnytyksestä paremmin kuin Myyn synnytyksen jälkeen, eikä liikkuminen tai vessakäynnitkään tee enää kipeää. 

Nautin tästä hetkestä aivan täysillä. Vauva on kertakaikkisen ihana ja Myykin valloittava. Voi kun ajan voisi nyt pysäyttää tai sitä saisi edes ripauksen talteen tulevaa varten. Tiedän, että tulen kaipaamaan näitä hetkiä vielä myöhemmin.