tiistai 29. huhtikuuta 2014

Astetta väsyneempi mamma

Myyn kuume alkaa vihdoin helpottaa, mutta öissä se ei vielä ole näkynyt, sen verran räkäinen neiti on. Viime yöt olen nukkunut tytön vieressä tämän huoneen sohvalla, sillä en ole jaksanut nousta lukemattomia kertoja nukuttamaan tyttöä uudelleen; vieressä kun riittää, että vähän silittää niin uni jatkuu. Oma uni on jäänyt varsin vähiin, kun en kuitenkaan malta käydä nukkumaan samaan aikaan Myyn kanssa, sitten Myy heräilee useita kertoja tunnissa ja lopulta nyt kipeänä on herännyt taas aamulla poikkeuksellisen aikaisin. Töissä olo on ollut kaikkea muuta kuin pirteä. Ensi syksyn työnhautkin oli viime viikolla ja paperit on pistetty vetämään. Tämänvuotinen pestini ei jatku, eikä täällä päin tällä alalla tarvitse vakipaikasta haaveilla, vaan joka syksy paikkoja haetaan uudelleen. 

Pakko jakaa teidänkin kanssa, kun tein ihan törkeän hyvää makaronisalaattia! Makatonia, salamisuikaleita, mauste- ja tuorekurkkua, paprikaa, salaattijuustoa, kevyt majoneesia ja yrttistä pippurisekoitusta jopa liikaa, mutta ah, kun tuli hyvää, vaikka itse sanonkin.



Posti toi tänään kaksi ihanuutta Myylle koossa 86/92: popin kukkatunikan ja Miikkareiden Geisha-tunikan. Ostin myös vihreän geishan, mutta se lienee vielä matkan varrella. Olen hurahtanut Me&I:hin nyt ihan totaalisesti ja itseltäkin löytyy jo neljä mekkoa kyseiseltä merkiltä. Hups.

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Viikonlopun vilinät

Viikonloppu on pitänyt taas monenlaista sisällään.  Tästä postauksesta voi tulla aikamoinen sekametelisoppa, mutta antaa erityisesti kivien kertoa.

Myyn leikkimökki valmistuu hitaasti, mutta varmasti. Minun mielestäni toki ennen kaikkea ensimmäistä, sillä luonnollisesti haluaisin sen nyt ja heti. Ymmärrän toki, että töiden ohella sen valmistuminen ei ole vain niin yksinkertaista. Myy ei toki mökistä vielä tänä kesänä niin paljon irti saa, mitä äiti saa jo nyt: verhot on valmiit, maton kuteet ostettu, sisustus mietitty. Hups. Uusimpana Myy sai eilen keittiön mökkiinsä. Keittiö on tuparilahja vanhemmiltani Myylle, mutta kun tuttu oli nyt Ikeaan menossa, toi hän sen samalla. Turhahan keittiön olisi paketissa ollut odottaa, joten kokosin sen tänään ja innokkaana Myy aloittikin keittiöleikit.



Ilma on ollut tänään varsinkin upea. Ulkoiltua ei tosin liiemmin tullut, sillä Myyllä on ensimmäistä kertaa eläissään kuumetta, flunssa pääsi yllättämään. Pyykkiä on pesty ja kotia siivottu. Syli on tänään ollut tärkeä juttu. 


Eilen kävin ystäväni kanssa MLL:n lastenvaatekirppiksellä. Täytyy kyllä sanoa, että pöytäkirppiksillä hinnat ovat niin toista, mitä FB-kirpuilla ja huuto.netissä. Kasvokkain asioidessa hinnat tuntuvat olevan vielä edullisemmat ja pakettihinnoistakin pääsee sopimaan molempia tyydyttäviin hintoihin.

Mukaan tarttuikin muutama juttu. Myy sai 86 cm raitapaidan, jonka kaveri osti ensin omalle tytölleen, mutta möi minulle, sillä muksumme ovat vähän erimallisia ja -kokoisia. Myy sai myös 80 cm aivan ihanan kesämekon, 86 cm jumpsuitin sammakolla ja 92 cm kissapaidan. Tykkään käyttää Myyllä nykyisin enemmän paitoja, sillä se helpottaa pottailua. Myy ei enää oikein ruokalapuista välitä ja itse syömistä harjoitellessa vaatetta on alkanut kulumaan oikein urakalla. Odotellaanpas sitä, kun ulkona aletaan liikkua ilman haalaria...



Myy sai syksylle rymyttäväksi Pikku Myy -välikausihaalarin fleecevuorilla ja tutun pöydästä ostin söpön hienostelutakin kokoa 86. Olen tykännyt siitä, että Myyllä on nyt keväällä ollut siisti välikausihaalari ja toisena kuluneempi Reimatec: tuolla märällä nurmella ja betonilla kontatessa polvet erityisesti ovat armotta koetuksella. Nyt ei säälitä niin puvun puolesta, vaikka totta kai käyttöön ne on hankittu. Silti esimerkiksi kaupungilla on kiva kulkea siistissä haalarissa.


Myy sai vielä kahdella eurolla leikki-imurin leikkimökkiä ajatellen ja serkultani ilmaiseksi pinon prinsessalehtiä, niitä lienee tulossa lisääkin. Joku prinsessakirja heillä on kuulemma Myytä odottamsssa...


Muutaman must-hankinnan tein FB:n kirppikseltä: pöllötunika 86 cm (odottamassa myös 98 cm), me&I:n örkkipaita ja kilpikonna-haaremit 74/80. Mii laik! Hasremeista suunnittelin piirtäväni kaavat ja tekeväni jotain omaa...



Myyn synttärivieraitakin tavattiin vielä ja Myy sai lahjaksi ihanan tähtipaidan ja Keiju-kirjan. Ihanan prinsessamaista :) ja täytyy kyllä myöntää, että vieraat olivat maailman ihanimpia ja niin rakkaita, eikä kumminmurunen vähiten ♡ kyllä siinä vauvaa pidellessä oma syli huutaa tyhjyyttä, vaikka Myy kuinka on maailman rakkain. Sydämessä olisi tilaa toisellekin elävälle.


Voi vain toivoa.

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Yllåtys ovella

Eilen tullessani kotiin Myyn kanssa mummolasta kotiovellamme odotti yllätys. Tuttavamme, joilta Myy sai ihanan, punaisen telkkarituolin, olivat tuoneet kotiovellemme Myylle lisää kivoja juttuja: nuken kehdon ja vanhoja pehmoeläimiä tulevaan leikkimökkiin, uimarenkaan sekä uuden pihanhoitosetin :) 




Ihana, kun kevät on vihdoin todella täällä. Rakastan niin kevätaurinkoa. Tänään teimme puutarhahommia porukalla, siistimme pihaa, joka ei ole vieläkään valmis, maalasimme hiekkalaatikon puutavaraa ja liiteriä. 

Kevät ♡

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Kesäfarkkuja itselle

Ai että eksyin eilen poistomyynteihin ja löysin ihanaa itselleni. Pinkit, turkoosit ja sinikukikkaat farkut ihan itselleni. Jakanee mielipiteitä kovastikin, mutta minä tykkään! En ole oikein sinisen ystävä, mutta ne olivat niin täydellisentuntuiset jalassa, pinkkejä olen jo kauan haaveillut käyttäväni, vaikka ne hurjat ovatkin ja noihin kukallisiin vain ihastuin. Viisi euroa kipale nyt, ovh yhteensä 120 euroa, aika hyvin siis vai mitä?


Siivosin vaatekaappini toissa päivänä Myyn kanssa ja totesin, että farkkuja on liikaa siihen nähden, miten mukavuudenhaluinen olen nykyisin: legginsit ja colitsihousut ovat vain niin mukavia. Myös mekot ovat selvä kevään merkki hameiden ohella. Vuosi vuodelta pukeutumiseni saa naisellisempia sävyjä, viime päivinä olen käyttänyt töissäkin ennenkuulumattoman paljon korollisia kenkiä tennareiden sijaan ;)

Olen miettinyt blogini lukijoita ja teidän määrää. Toki laatu korvaa määrän, mutta olisiko keväänmittaan aiheellista järjestää vaikka arvonta. Olen myös miettinyt kysymyksiin vastailu -postausta, mutta tulisiko kysymyksiä ja uskaltaisinko niihin vastata kuitenkaan :) mitä mieltä olette?

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Ihania vaatteita

Olen useamminkin ostanut parilta kaverilta vaatteita Myylle, sillä heidän pikkuneitinsä ovat reilun vuoden Myytä vanhempia. Muutamia ihanuuksia tuli ostettua, pääasiassa koossa 92, sillä siivoilin Myyn vaatehuonetta ja yllättävän paljon olen ommellut tuota kokoa ja ostanut alennusmyynneistä viime kesänä ja syksynä. Nyt Myy käyttää pääasiassa 80 kokoa, jotain 74 on edelleen käytössä ja varsinkin mekoissa myös 86. 




Isojen kokojen lisäksi ostin myös muutamia nyt käyttöön tulevia vaatteita. Sattui kuitenkin siivoillessa löytymään yksi laatikollinen 80-kokoisia vaatteita (erityisesti yöpukuja, joiden vähäisyyttä aiemmin valittelin ja ompelin niitä kolme...). Olin tuon laatikon päälle mättänyt 98 koon paitoja, enkä tajunnut penkoa syvemmälle. Onneksi löytö tapahtui ajoissa!



En ole varma, olenko muistanut mainita, että Myy lähti puolitoista viikkoa sitten kävelemään. Nyt on viime päivinä myös kiipeillyt vaikka minne ja äiti on kokoajan sydän syrjällään. Eilen Myy tahtoi potalle ihan itse ja tadaa! Tursasi potan täyteen tavaraa päästyään siihen :) aika hienoa, eikö vain. Myy pottailee ahkerasti ja välillä päivävaippa säilyykin osittain kuivana :) 

Päiväunia Myy on lyhentänyt yhtiin puolentoista tunnin uniin. Yöunet Myy nukkuu yhdellä herätyksellä, toisinaan kyllä heräämättä. Kävely selvästi teki hallaa rauhallisille öille. Toivottavasti se tästä taas. Yössään Myy nukkuu 10-11 tuntia, yhdeksästä seitsemään tai kahdeksaan.

Nyt yöpuulle!

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Virpoi, varpoi vitsani uus

Palmusunnuntain terveiset jokaiselle! Täällä aamupäivällä kierrettiin mummo ja kummitäti virpomassa, seuraavaksi isomummo, isotäti, toinen kummitäti ja omat vanhempani. Meillä virpomisperinteeseen ei niinkään kuulu naapureiden virpominen ja ovelta ovelle kiertäminen, vaan isovanhemmat ja kummit tulee ropsuteltua. Viime vuonna neiti kävi viikon ikäisenä samoissa touhuissa. Meilläpäin pukeutuminen ja virpominen ei oikein kuulu yhteen, vaikka itse en pupuissa, kissoissa ja tipuissa pahaa nääkään. Niinkään noidat ja hyvän onnen toivottaminen ei tunny yhteenkuuluvalta. En myöskään pidä siitä, että loru loppuu palkan vaatimiseen, virpomisellahan nimenomaan toivotaan hyvää toiselle. Tästä syystä haluaisin opettaa Myylle lorun, jolla itse olen virponut:

"Virpoi, varpoi vitsani uus,
kaunis niinkuin kukkiva kuus.
Elämänonnea toivotan sulle,
rakas olet sinä mulle"

Muistaakseni alunperin opin sen niin, että "pienoisen palkan annat sä mulle" oli loppu, mutta en tainut koskaan käyttää sitä niin.



Myy sai hienot palkat, vaikka niitä virpomisella ei siis metsästetty. Myy sai tädiltä Myy-salkun kolmella sosepurkilla ja vitosen setelillä, mummolta pupun ja pikkunuken, suklaamunan ja kaksikymppisen - hupsuksi rupesivat palkkoineen. Toiselta mummolta Myy sai astiasetin, josta puolet jätin mummolaan ja puolet pääsee ulkoleikkeihin. Ukki sen sijaan antoi Plaston kottikärryt ämpärillä, lapiolla ja muoteilla. Täti muisti pientä virpojaa suklaamunalla isotädin tavoin. Suklaamunat tuhoutuivat sujuvasti äidin ja isin suussa, ensi vuonna lienee tilanne toinen.


Myös isi yllätettiin virpomalla ja ukkia odottaa ripsuminen, kun kotiutuu reissusta. 

Ihanaa pääsiäisenaikaa kaikille!

torstai 10. huhtikuuta 2014

Kuvausta ja shoppailua

Tänään käytiin otattamassa loput Myyn yksivuotiskuvista.  Samalla reissulla kävin uudet silmälasini reissussa kadonneiden tilalle, kun ne nyt vihdoin saapuivat. Kuukauden päivät miltei ehdinkin ilman laseja olla ja yllättävän hyvin silmät lasittomuuteen tottuivatkin. Nyt maailma kuitenkin kirkastui kummasti.

Ompelin Myylle eilen loppuun kaksi 86 cm mekkoa. Olen jo tovin himoinnut aloittaa jumpsuittia Marimekon ystävänmyynnin kankaista, mutta onpahan nyt entiset tehty alta pois :)




Tuli shoppailtua Myylle kahdet alepöksyt ja kaverilta tunika. Myös 56 cm ulkoilupuku tuli nukelle mukaan, kun ihastuin siihen täysin ja Myy myös. Jos meillä joku päivä olisikin toinenkin pieni tyttö...

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Nykyaikaa

Jihaa! Vaikka olen omistanut älypuhelimen jo vuodesta 2011, ensimmäistä kertaa omistan sellaisen, jolla voi kirjoittaa blogiin! Hurraahuudot ovat nyt ilmoilla: tämähän tarkoittaa nimenomaan sitä, että pääsen päivittämään blogia aina ajatuksen tullen (tunteet kuohuksissa) enkä vain tylsästi liibalaabaa jo unohtaneena, mitä halusinkaan sanoa. Kirjoitusvirheet todennäköisesti lisääntyvät ja testien pituus voi vaihdella, mutta so what.

Myy kävi nätisti nukkumaan ja tämä mutsi jatkaa ihan juuri vatsalihastreeniä: olemme miehen kanssa tehneet tuota 30 päivän vatsalihashaastetta nyt taas pari päivää. Ennen reissua teimme pari viikkoa ja sitten  se taas hetkeksi jäi. Tuli kuitenkin törmättuä ennen ja jälkeen -kuviin ja perhana! Aivan varmasti teen haasteen loppuun. Nyt taitaa olla 19/30 päivä menossa: 120 rutistusta, 85 vatsalihasliikettä, 50 jalannostoa ja 70 srkunttia lankkua. Voin kertoa, että tuntuu vatsoissa! Ennen tätä teimme lankkuhaasteen, jossa viimeinen koitos oli 4,5 minuuttia lankkua. Sen jälkeen nämä lankuttelut ei tunnu ollenkaan pahalta. Pitäisi ottaa tavaksi myös selkälihasliikkeiden tekeminen. Salaattia ja hedelmiä! Enkä suinkaan ole laihduttamassa (vaikka kaksi kiloa on taas jostain tullut), vaan hakemassa hyvää oloa.

Ja näin.. treeni kutsuu ja sitten sauna. See U! :)

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Univajetta

Jumatsuikkeli, mikä päänsärky jo toista päivää. Yläselkä ja hartia on aivan jumissa oikealta puolelta, taisin joku yö sitten saada kannella Myytä siis tarpeeksi, eikä Myyn huoneen sohvalla nukkuminen taida tehdä hyvää ainakaan. Myy on nyt nukkunut vähän paremmin reissun jälkeiseen aikaan nähden, herää kerran yössä neljän aikaan, jos herää, ja nukahtaa nopeasti uudelleen. Pääsinkin eilen kehumaan ja niinpä neiti päätti viime yönä herätä luvattoman monta kertaa. Itse olin vielä lauantaina ensimmäistä kertaa viihteellä, viideltä nukkumassa ja univelkaa ei siis ole syytä tasata ainakaan Myyn mielestä. Isin kanssa oli nukahtanut todella nätisti illalla (niinkuin nykyään lähes poikkeuksetta minullekin), eikä ollut kertaakaan herännyt, ennen kuin tulin kotiin. Sen jälkeisinä yönä onkin sitten herätty taas ihan tarpeeksi monta kertaa ja noustu aamulla hienosti 6-7 välillä, ettei äiti vaan ainakaan seitsemää tuntia rikkonaista unta enempää ehtisi nukkua. Jee.

Nyt on siis älytön päänsärky vielä kaiken riesana. Onneksi Myy hetkittäin suostuu taas leikkimään rauhassa lattialla ilman seuraa nukeilla ja astioillaan. Tässä kun oli väli, että vain syli ja seura kelpasi. Ei sillä, onhan tämä vauva-aika niin kovin lyhyt, että kaikesta tulee olla onnellinen. Ja tarkemmin sanottuna, mikä vauva-aika, taaperohan meillä jo asuu :/

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Kevättä rinnassa

Kävin perjantaina sukuloimassa ja sain kuulla tuttavien muuttavan parin kilometrin päähän talostamme. He ovat tehneet nyt siivousta vuosikymmenien asumisen jälkeen ullakkoa myöten ja nyt mennessäni kylään sainkin mukaani yhtä sun toista Myylle :) Heidän lapsenlapsensa ovat jo vauva-ajan ohittaneet, eikä lisää lapsenlapsia varmaan ole tulossa, joten Myy sai pikkulapsijuttuina tulevaan leikkimökkiin leivontasetin, ihanan vanhan aapisen, vauvojen kuvakirjan ja aivan ihanan tuolin. Mietin, että verhoilisinko tuolin jollain ihanalla retrokuosilla, mutta on kyllä todella siisti ihan tuossa punaisessa kuosissaankin, joten ainakin tällä hetkellä on jäämässä alkuperäiseen ulkoasuun. Kuten jo tuossa lipsauttelin, Myy on saamassa leikkimökkiä! Myyn ukki lupautui rakentamaan Myylle kaksikerroksisen, kahdeksankulmaisen leikkimökin, Muumitalon siis, vaikka nimihän on suojattu, eikä sitä sillä nimellä saisi kutsua :) Nyt täytyy soitella kaupunkiin (koska asumme taajama-alueella) ja varmistella, että saammehan maalata mökin siniseksi. Parasta olisi! Mitä olisi keltainen tai punainen MUUMItalo?!




Kevät on kovasti tulossa tänne, vaikka tänään satelikin lunta :( Mutta mieli on ainakin keväinen. Neulominen ei kiinnosta enää oikein yhtään, ompelu sen sijaan hakee taas aikaa. Olen tehnyt itselleni useammankin kesämekon jo ja Myyllekin on suunnitteilla kaikkea kivaa. Olen taas rakastunut trikooseen aivan uudella tavalla ja Marimekon ystikset sattuivatkin varsin sopivasti ja sieltä mukaan lähti viisi metriä ihania trikoita... 

Myyn mummi osti Myylle kesäasun alesta :)
Marimekon ystikset, en voinut vastustaa...
Ompelin 86 cm Nalle Puh -yökkärin


tiistai 1. huhtikuuta 2014

Puuttuva palanen

Tuntuu, että kevään myötä joka toisella on vauvauutisia kerrottavanaan. Hirmuisen moni kaveri on nyt kertonut, että heille olisi syksyvauva tulossa ja kaikkein ärsyttävintä asiassa on, jos vielä lisätään, kuinka helposti vauva saa alkunsa ja huhheijaa, kun on raskaus kuin oppikirjasta ja ultrissakaan ei mitään yllättävää. Että juuri näinhän sen pitää mennä.

Kyllä, minulla on vauvakuume. Kyllä, tahdon pikkusisaruksen Myylle. Jos kaikki olisi mennyt edes tällä kertaa suunnitelmien mukaan, olisin kohta jo synnyttämässä. Toki on hyvä, että Myy saa olla pidempään pieni, mutta itse uskon jakamisen oppimiseen nimenomaan sisaruksen kautta. Myy niin rakastaisi pikkusisarusta. Emmekä tietenkään halua pikkusisarusta vain Myyn takia, myös itsemme. Me haluamme enemmänkin lapsia. Kyllä, on helpompaa olla uuden vauvan kanssa, kun ensimmäinen on isompi ja omatoimisempi. Itse silti jankkaan sitä, että varmasti pienemmällä ikäerolla leikit sujuvat paremmin yhteen ja onpa se "rankka vauva-aika" sitten kerralla eletty. Ja ei, tiedän, ettei näitä asioita voi laskeskella ja suunnitella. Ne, jotka aiempaa blogiani ovat seuranneet, tietävät sen kyllä.

No ainakin ehdin lapsien välissä viihteelle ja voin ihan ottaa. Hurjaa! En kuitenkaan tiedä, uskallanko ottaa.. Olisiko parempi mennä baariin autolla, jotta pääsee hetkessä kotiin, jos Myy ei suostukaan isin kanssa nukkumaan. Olisihan se hyvä opetella nukkumaan ihan vain isinkin kanssa, kyllä, mutta en haluaisi omilla menoillani tinkiä Myyn unista. Kyllä, kyse on vain yhdestä yöstä, mutta kyse on äidin omasta pikku rakkauspakkauksesta. Aina minun edelleni, myönnän.

Mieskin meinaa mennä viihteelle parin viikon päästä. Sallittua toki, mutten itse oikein osaa innostua. Kuinka toinen voi niin huoletta mennä, kun itse on lähtemisen kanssa (oman pään takia) niin kahlittu kotiin. Kateellinen olen kyllä. Ja itsestänihän se vain on kiinni. Täytyy kyllä myöntää, etten aivan kevyin ajatuksin ole, viime vuosina tuntuu aina sattuneen jotain vähemmän mukavaa, kun miesporukka on reissuilleen lähtenyt... Huoh.

Tänään meillä kävi vauvavieraita, oli kyllä niin suloinen pikkumies, ettei voi sanoin kuvailla. Kuinka sitä unohtaakaan näin nopeasti, millaisia pikkuvauvat ovat: se öninä, ilmehdintä ja tuoksu <3 joku päivä. Nyt täytyy vain täysillä nauttia tuosta lahkeessa roikkuvasta, kaiken huomion haluavasta yksivuotiaasta, joka on kuitenkin se maailman rakkain, oma pikku söpöliini.