Vaatepohdintaa

Kesä ei tänä vuonna säiden puolesta tunnu tulevankaan. Olisi ollut mukava, jos kesävaatteita olisi voinut ulkoiluttaa edes parin viikon verran, mitta höpöhöpö. Kunnon kerrospukeutuminen on ollut taas viime päivien sana.

Tyttöjen kanssa on tullut pyörittyä satunnaisesti kirpparilla ja muutama löytökin tuli tehtyä. Parin euron vaateostoja ja kaverin tyttöjen vaatekaappia tyhjennettiin meillepäin Miikkareiden osalta. Aikoinaan aluksi kiinnostuin Miikkareista merkin takia. Siis nimenomaan halusin saada selville, mikä tuo kaikkien puhuma merkki on. Nyt jo paremmin tutustuttuani en hanki vaatteita merkin vaan kuosien takia. Esimerkiksi uusin omppukuosi ja keltainen sieni vanhempaa tuotantoa ovat vastustamattomia!

En ole koskaan ollut merkkiuskollinen ihminen. Värit ja kuosit ovat minulle tärkeitä. Toki myös malli ja nykyään ennenkaikkea mukavuus ja käytännöllisyys. Toki esimerkiksi kyläillessä on välillä kiva pukea lapsen ylle ei niin käytännöllisiäkin vaatteita. Kuitenkin esimerkiksi itsetekemissäni vaatteissa suosin joustavuutta ja usein väljyyttä. Kirppareita tahdon kyllä suosia jo nimenomaan siksi, että vaatteet ovat käytettyjä: useasti pesussa pyörineitä ja myrkyttömiä tai ainakin vähemmän myrkyttömiä. Itse tosin pesen kaiken hajusteettomalla ja jos vaate on pesty hajusteellisella, omaa nenää se häiritsee pitkään.

Minusta on kyllä varsin haaskausta ostaa vaatteita uutena täydellä hintaa. Jos esimerkiksi kirpparilla törmään uuteen, lapulliseen tuotteeseen, en silti maksa siitä samaa hintaa kuin kaupasta. Kai sitä ajattelee, että hinta laskee heti ovesta ulos kävellessä aivan kuten autoissakin; riittää, että ajat sen liikkeestä ulos ja hinta tipahtaa puoleen, saati sitten kun jemmaat sitä vuoden tallissa... Joka tapauksessa, en osta itsellenikään oikeastaan koskaan mitään täydellä hintaa. Makuni lienee sen verran erikoinen, että saan yleensä haluamani alennusmyynneistä. Toki, jos joku juttu on aivan pakko saada, on se pakko hankkia, sillä kokojen saaminen onkin sitten toinen juttu. Alennusmyynneissä käyn paljonkin, mutta silti sitäkin enemmän suosin kirppareita ja tuotteen ostamista käytettynä. Pieni lapsi varsinkin ehtii käyttää kutakin kokoa niin vähän (ja kun vauvan vaatteet ovat niin ylisöpöjä, niitä usein on paljon...), etteivät ne yhdellä tai vielä kahdellakaan paljon kulu. Poikkeus sitten paljon puklaavilla ja ohiruikkivilla vauveleilla..

Meillä Mymmeli puklailee paljon. Myös kestojen käyttö on edelleen välillä yhtä opettelua. Vaatekertoja voi mennä kolmekin päivässä niin lapsella kuin äidillä. Todella paljon olen vaatetta pistänyt nyt eteenpäin, ensin kirpparipöydällä ja sitten kassihinnalla, mutta lempparit jemmaan. Niillä lemppareillakin kyllä pystyisi pyörittämään vauva-arkea, jos kone pyörisi vähintään jokatoinen päivä. Minä vain olen liian laiska siihen.. Kestoilun takia on pakko pestä pyykkiä vähintään kaksi kertaa viikossa, muuten varmaan pesisin vasta, kun joka pyykkikori tursuaa likapyykkiä. Silittämisestä pidän vielä vähemmän, enkä sitä juuri harrastakaan.

Pidän vaatteista, se ei liene kenellekään epäselvää. Mutta toisaalta, jokaisella on intohimonsa, onko se väärin?

P.S. postaukseen oli kuviakin, lisään ne, kun yhteistyö puhelimen kanssa toimii niin vaivattomasti :)

Kesäkuulumisia

Pikkukakkonen jäi välistä kaupassa käynnin takia ja Myy saa katsoa jakson lastenohjelmia muuten. Mymmelikin on innoissaan uudesta helistimestä tankattuaan mahaansa tissillisen maitoa ja kourallisen maissinaksuja. Vaikka kotiuduimme jo viikko sitten, tuntuu ettei vieläkään olo ole oikein palautunut reissusta. Tavarat miehen kassia lukuunottamatta ovat sentään paikallaan. Tänään sain siivottua työhuoneenikin - kaappien ja vaatehuoneen sisälle ei kannata kurkkia - ja mahdun sinne tekemään taas käsitöitäni, ihan huippua! Suurin syy työhuoneen siisteyteen on se, että sain myytyä kaikki kirppispöydästä jäljelle jääneet vaatteet! Vain pieni pussi Miikkareita, jotka pitäisi kaupata merkkikirpulla, jotta niistä saisi edes osan takaisin.

Iloinen olen, että sain rahani niistä irti, vaikka samalla kauhistuttaa, minkä verran niissä todella on rahaa ollut kiinni.. sopivasti hajosikin tiskikone ja suihku sekä tuli aloitettua terassiremontti. Osan kirppistuloista aion kyllä pihistää itselleni ja miettiä, mikä olosi kivaa itselle. Tosin tilasin jo pinon kankaita ja peitetikkikone kaipaisi uusia lankoja..

Mummi ja ukki kävivät kesälomareissulla ja toivat tyttösille tuliaisia. Mymmeli sai Muumi-aiheisen nokkamukin ja helisevän lehmän, joka tuntuu olevan oikein mieleinen. Myy sai kahdet caprit ja paidan sekä legoja, jotka kolahti ja kovaa. Mymmelin kummi pyörähti alkuviikosta tuoden kummitytölle purulelun :)

Nyt lienee aika sammuttaa ohjelmat ja siirtyä kohta iltatoimille. Kuulemisiin!

Kotona taas!

Kyllä reissussa oli mukavaa, mutta taivas, miten on ihanaa olla taas kotona. Parasta kotiin tulossa on ehdottomasti oma sänky! Olen niiiin kaivannut omaa sänkyäni, tai siis sänkyämme. Vanha sänkymme muutti pois pari kuukautta sitten ja ah, rakastan uutta sänkyämme, joka kyllä söi talouteni kuralle, mutta paransi yöuniani kerralla. Todellakin hintansa väärti ja suosittelen jokaiselle.

Kotimatka meni paremmin kuin uskalsin odottaa. Ajoimme ensin puolitoista tuntia, jonka jälkeen vietimme pari tuntia shoppaillen. Mukaan tarttui jo alennusostoina Myylle joululahja odottamaan. Myös muutama muu lahjajemma tarttui mukaan. Ostin Myylle prinsessaälypuhelimen - lelu siis ihan - jotta neiti jaksaisi istua autossa loppumatkan. Todella kovat äänet vain mokomassa leikkipuhelimessa ja niinpä jouduin uhraamaan yhden tarrakirjan tarroista puhelimen ääntä vaimentamaan. Mymmeli - joka ei autoilusta oikein välitä - jaksoi matkan hyvin, sillä univelkaa tuntui olevan valtavasti. Viimeinen puolituntinen kiristeltiin korvia, mutta onneksi ei sen enempää. Olisihan koko matkakin voinut olla huutoa!

Kotona Myy on aivan onnessaan päästessään omien tyttömäisten lelujensa pariin, puhumattakaan siitä, ettei niitä viikon leikkien jälkeen tarvitse jakaa kenenkään kanssa. Tietäisipä vain isosisko, mitä on lähikuukausina tulossa. Mymmeli on jo kova liikkumaan, ei tosin ryömi tai näin, mutta kääntyy ja jollain ihme tavalla liikkuu yllättävän paljon. Suuhun vie kaiken mihin yltää ja nimenomaan kaiken haluaisi. Voi olla, että jossain vaiheessa tyttöjen huone kokee pienistä tavaroista jemmaamisen.

Eilen ensimmäistä kertaa todella heräsi ajatus kolmannesta lapsesta siinä mielessä, että tulisiko häntä kuitenkaan odottaa vuosia. Mieheltä jos kysytään, niin nämä kaksi riittää. Tai jos kolmas tehdään, niin sitten tyttö. Ilmeisesti mies sai tarpeekseen villeistä pojista, joista nähtiin reissussa useampikin. Myyn istuessa hiekkalaatikolla nätisti kakkuja rakennellen samanikäinen poikapuoleinen leikkikaveri juoksi vailla mitään itsesuojeluvaistoa autotietä kohti, eikä äidin tarvinnut ainakaan miettiä, istuisiko paikallaan. Meidän neidit ovat varsin rauhallisia ja iloisia kumpikin. Ei ole kuulemma mahdollista, että kolmas enää olisi. Mutta... Kolmesta on sovittu ja kyllä minä ne kolme elävänä haluan.

Mutta ei vielä ole kolmannen aika. Ainakaan suunnitellun kolmannen. Pitäisi miettiä autoasiat uusiksi, työasiat eivät oikein soisi ja talokin kävisi ahtaaksi. Toisaalta itse olen kuusihenkisestä perheestä, joka asui pitkään kaksiossa eli kyse on sopeutumisesta ja asennoitumisesta. Mutta parin vuoden päästä... Toivottavasti.

Tyttöjen päivä

Tänään vietettiin tyttöjen aamupäivää ja kuinkas muuten kuin shoppailemalla. Pakkasimme bestiksen kanssa Myyn ja Mymmelin takapenkille ja lähdimme käväisemään eräällä huippukirppiksellä sekä parissa kaupassa. Ostoslistalla oli uusi päiväpeitto, joka kestäisi kissoja ja pikkulapsia sekä tarvittaessa konepesua. Edellinen päiväpeitto on kestänyt nämävaatimukset viimeiset kahdeksan vuotta, mutta nyt pesujen myötä muuttunut kovaksi, nukkaiseksi ja haalistuneeksi. Viimein uusi löytyi! Mutta huh, minkä hintaisia ne ovat. Huomenna käymme Ikeassa, josta ajattelin katsoa sävyyn sopivaa verhokangasta, edelliset verhot kun ovat vähintään yhtä vanhat ja nyt aivan väärän väriset. Pari tyynyäkin voisi ommella.

Toinen listalla ollut asia, työntöaisa Myyn pyörään, löytyi myös. Myyhän sai pyörän 2-vuotislahjaksi ja nyt viimein yltää polkeakin :) polkupyörä löytyy myös, mutta siitä puhutaan Mymmelin pyöränä. Rohkeutta pitäisi vielä roima annos saada, että potkuttelu lähtisi sujumaan. Mutta mikäpä kiire tässä olisi, valmiissa maailmassa.

Takaisin tähän päivään palatekseni voisin kertoa muista löydöistä, jotka sitten löytyivätkin tuolta mahtavalta kirpparilta: japanikuosinen huppari itselle kahdella eurolla, tunika Myylle 1,5 eurolla, tuplapalapeli eurolla, avaamaton uima-allas kolmella eurolla, i h a n a t potkarit Mymmelille kolmella eurolla ja säkillinen eli 13 kappaletta poneja Myylle 7 eurolla. Niin ja aidot crocsit kuudella eurolla! Kumma miten crocsien koot vaihtelevat malleista riippuen. Saman koon valkopohjaiset crocsit ovat Myylle vielä isot, mutta tänään ostetut samankoon väripohjaiset sopivat!

Tässä vielä muuten kuvaa bodysta ja housuista, jotka Mymmeli sai kaveriltani rotinalahjaksi :)

 

Lomareissussa

Tämä viikko on oltu tienpäällä tai oikeastaan jo viikonloppuna siirryimme reissuun. Mymmeli ei ole mikään autoilua rakastava lapsi ja se toikin reissuun oman lisäjännitteensä. Tulomatkan reilu 400 km kuitenkin sujui paremmin kuin uskalsin odottaa yhdellä huoltsikkapysähdyksellä ja yhdellä sukuloinnilla. 12-vuotias serkkupoika oli Myystä mitä mainioin seura perhosten ja lintujen katseluun sekä pallon heittoon. Pysähdyksen jälkeen viimeinen ajotunti meni molemmilla tytöillä nukkuessa, mikä sitten kostautuikin sillä, ettei Myytä nukuttanut vasta kuin kymmenen jälkeen.

Ensimmäisen yön jälkeen siirryimme jälleen viettämään päiväuniaikaa autoon ja ajoimme parin tunnin ajomatkan päähän opiskelukaverini perheen luo. Vietimme kunnolla yhteistä aikaa heidän kanssaan kaksi yötä, joista toisen Mymmeli huuti vatsavaivojen kourissa: kahden illan puurot olivat taanneet paremmat alkuillan unet, mutta maha meni niin kovalle, että jokainen paukku itketti. Niinpä puuro on loppureissun pannassa. Nythän Mymmeli on syönyt kiinteitä nelisen viikkoa ja täytettyään viisi kuukautta puuro tuli mukaan perunan (joka on pannassa myös), porkkanan, kesäkurpitsan, päärynän ja mangon lisäksi.

Perinteisen lapsiarjen ohella - nyt kun reissussa palasimme kummipoikamme luo arkeen kuuluu neljä alle kolmevuotiasta lasta - pääsimme eilen viettämään bestiksen ja vauvojen kanssa laatuaikaa kaupungilla. Kuuden tunnin shoppailureissu piti mukanaan muutamat peruskaupat ja useat kirpparit. Hurjien hintojen vuoksi mukaan tarttui vain vähän tuotavaa. Eräässä pöydässä -50% hintojen jälkeen käteen tarttui ihanat bodyy alle euron kappalehintaan. Myy sai eläintietokirjan kolmen euron hintaan ja mies DVD-leffan. Kiva päivä! Kaksilla vaunuilla tosin pääsimme vasta toiseen bussiin ja helteessä tuli käveltyä toistakymmentä kilometriä.

Huomenna ashoppailu jatkuu. Tämä reissu pitää mukanaan myös Muumimaailman, josta myöhemmin lisää.