Ensimmäistä kertaa sitten Myyn syntymän vietin vapaata kokonaisen vuorokauden. Lähdin vuorokauden viettoon hyvin skeptisenä, mutta loppuunsa yö muualla ja päivä muissa merkeissä sujui oikein hyvin.
Lähdin perjantaina puoli kolmen jälkeen siskoni kanssa kohti kylpylää, jonne ajomatka kesti pari tuntia. Keli oli karmea, mutta hienosti selvittiin räntä- ja lumisateesta huolimatta perille. Kävimme salille, jossa en tosin hirveästi uskaltanut rehkiä. Laitteet salilla olivat aivan huiput ja pieni salikärpänen kyllä heräsi pitkästä aikaa... Kädet ja jalat treenattuna lähdimme pariksi tunniksi lillumaan kylpylään, jolta kyllä kieltämättä odotin vähän enemmän. Loisto paikka lapsia ajatellen, mutta kun kerrankin oli liikenteessä ilman...
Kylpylässä lillumisen jälkeen olisi hotellin ihana sänky jo houkutellut, mutta lähdimme kuitenkin pyörähtämään yöelämässä. Yöelämä tosin oli varsin kuollutta, sillä naapuribaari oli kuuluisan esiintyjän myötä loppuunmyyty, eikä asiakaskuntaa sitten näyttänyt riittävän muihin paikkoihin. Muutama mies liimautui siskooni kiinni ja minä huokailin tylsästyneenä, kunnes eräs miehistä alkoi lapsikokemuksellaan puhua kanssa joulupukista, narkkareiden poistamisesta maailmasta ja videopelien vaikutuksesta lapsiin - ihan mielenkiintoista. Tanssilattiaakin käytiin kokeilemassa, mutta jytke ei tuntunut järin hyvältä. Myös uni maistui ajoissa, joten löysimme itsemme ajoissa vällyjen välistä nukkumasta.
Aamulla hotellin runsas aamupala loisti monipuolisuudellaan. Miten ihanaa onkaan mennä valmiiseen pöytään ja syödä mahansa täyteen! Mii laik! Aamupalan jälkeen lähdimme vielä pariksi tunniksi shoppailemaan ennen kotiin siirtymistä. Mukaan tarttui Myylle Jesper Junior Outletista uudet kurapöksyt fleecevuorilla, kypärämyssy ja topparukkaset samaan sävyyn, kuten myös kahdet sukkahousut. Äitini huokailikin onnessaan, että kerrankin muutakin kuin vaaleanpunaista tai pinkkiä, on jotain pikkuveljellekin käytettäväksi. Pikkuveljelle? Niin, kaikki uskovat, että pikkuveli on tulossa.
Myy ei ollut moksiskaan poissaolostani, isiä oli juoksuttanut enemmän ja muutaman kerran kysellyt perääni. Iltainen hyvän yön soitti toi itselle kyyneet silmiin, mutta Myy oli ollut urhea. Toki oli iloinen jälleennäkemisestä, muttei ollenkaan kiukkuinen, että olin ollut 24 tuntia poissa. Hyvää harjotusta synnytystä ajatellen puolin ja toisin.
Ja eipä ollut mummikaan viime kauppareissusta tyhjin käsin selvinnyt! Ensi yöksi saakin Myy päälleen ihanan muumiyökkärin. Enää ei ole tässä talossa vain äiti muumifani, vaan on tämä tauti tarttunut jo pikkuneitiinkin. Mamma! Pappa! Mamma! Pappa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kuulen sinusta mieluusti, kiitos siis kommentistasi!