keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Pikkukavereita

Meillä on viime päivinä käynyt kavereita kylässä. On onnekasta, että kavereiden lapset ovat suoraan niin samanikäisiä kuin Myy, eikä tarvitse etsimällä etsiä leikkikavereita. Toki kavereita voisi nähdä useammin, jotenkin töiden jälkeen ei jaksanut mihinkään lähteä ja viikonloppuisin aikaa menee mummolassa. Tällä viikolla on kuitenkin tilannetta korjattu.

Maanantaina meillä kävi kylässä kaksi ihanaa pikkutyttöä, jotka vain ovat niin kertakaikkisen huippuja pikkuneitejä. Nuorempi on Myytä pari viikkoa vanhempi ja isosisko reilun vuoden. Oli hauska nähdä, miten erilaisia nämä meidän yksivuotiaat olivat: Myy meni heti syli avoinna eteiseen, juoksi, nauroi ja tyhjenti lelulaatikkoa minkä ehti, pikkusöpöläinen sen sijaan halusi ensin katsella rauhassa äidin kainalosta, ennen kuin meni toisten joukkoon istumaan ja leikkimään. Ja vau sitä puheentuotantoa! En malta odottaa, että Myykin osoittaisi samanlaista kiinnostusta sanoja kohtaan kuin tämä neiti! Upeaa toistamista!

Isän kanssa oleminen on varmasti tehnyt Myystä niin ulospäin suuntautuneen ja sosiaalisen. Hoitoon meno sujuisi muuten varmasti ihan hyvin, mutta Myy pitää tiukasti silmällä, ettei jää kaksin vieraiden kanssa. Päivöunista sisällä ei auta tässä vaiheessa edes puhua..

Tiistaina Myyn kaverina kävi touhuamassa vajaa kaksivuotias konemies. Näillä kahdella eivät leikkien mielenkiinnot niin kohdanneet ja auta armias, kun poika vähemmän hellästi nosteli vauvoja (=nukkeja) sängystään, piti kauhistuneen pikkuäidin mennä silittelemään pienet uuteen uneen ;) kokoajan pitäisi kyllä olla videointivalmiudessa. Pojalla oli kaksi Myyn Dubloautoa ja Myy halusi toisen. Poika ei antanut, jolloin Myy ponkaisi pystyyn, nosti nenänsä pystyyn ja marssi pois :D pojan äiti sanoikin pojalle tähän, että muista tämä 15 vuoden kuluttua.

Eilen oli myös tarkoitus nähdä pikkutyttöjä, mutta pensasaitamme saapui viimein ja se kaivettava samantein maahan parin vuorokauden pussittelun jälkeen. Nyt kun Myy suostuisi heräämään ja syömään aamupalaa, lähtisimme pitkästä aikaa pussailemaan maailman ihaninta kummityttöäni ja tämän perhettä. MISS U!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulen sinusta mieluusti, kiitos siis kommentistasi!