keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Oma hetki

Tulen töistä, lapsi on parikymmentä minuuttia aiemmin käynyt päiväunille eli kaksi ja puoli tuntia omaa-aikaa edessä! Hirveä jyrinä ja pauke. Kaupungin miehet ovat tulleet takapihamme taakse jäävää pyörätietä paukuttamaan. Myy herää ja menen vaunuille. Miehet huutavat, että hei, mistähän kohti se yksi putki menee. Mikä ***** putki?! Ai et tiedä, no ei sitten mitään. Myy on jo aivan hereillä ja pauke jatkuu.

Kaksi tuntia myöhemmin puen Myyn vaunuihin, mies lähtee harrastuksiinsa. Myy nukahtaa vartin kävelyn jälkeen. Asettelen itseni sohvalle ja puhelin soi. "Hei, oletteko kotona?" "Myy nukkuu, mies pelaamassa". No miehen kaveri tulee silti. Kiva.

Se siitä omasta ajasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulen sinusta mieluusti, kiitos siis kommentistasi!