Viimeiset pari viikkoa ovat menneet ihan hirveellä kiireellä: ensin töissä viimeiset viikot olivst valmistautumista jouluun ja äippälomaani, melkein joka ilta jokin palaveri tai kokous tai koulutus, sen jälkeen loppurutistus ja vihdoin äitiysvapaan alku. Siitä alkoi kuitenkin valmistautuminen jouluun joulusiivouksen ja paketointien ja lahjojen valmistelun myötä. Viimeisen kuukauden olinkin kutakuinkin kokoajan neule käsissäni ja aikamonta pehmeää pakettia sainkin ajoiksi, mutta harmittavan monta jäi kesken. Täytyy antaa niitä sitten syntymäpäivinä ja ystävänpäivänä olettaen, että saisin ne valmiiksi ennen vauvan syntymää.
Kuvailin kaikki Myyn saamat joululahjat ja teen niitä postauksen heti, kun pääsen tietokoneelle istahtamaan. Jokaisella oli tavoitteena yksi lahja Myylle, mutta eipä tuohon näyttänyt pystyvän kuin yksi kummeista. Isovanhemmilta jokaiselta tuli pari, kolme pakettia ja itse huomasin hamstranneeni yhden, jos toisenkin paketin vaatehuoneen perälle. Kirjoja kun on tullut alennuksesta ostettua pitkin vuotta ja kyllä Myy niitä rakastaakin. Kaikki lahjat olivat mieluisia ja sinänsä käytännöllisiä. Mitään sellaista ei tullut, että olisi joutunut miettimään, että mihin tämänkin komeron täytteen laittaisi.
Olen nyt liikkunut vähemmän, sillä en halua ottaa riskiä, että muksu ulkoistuisi tämän vuoden puolella. Meillä oli 34. viikolla ultra, jossa todettiin kohdunsuun pehmenneen ja että sormi menisi läpi, kaulaa oli reilusti jäljellä. Lääkäri sanoi, että vauva täsmää viikkoja täysin painoarvion ollen 2300 g. Painoarvio lasketulle olisi näin 3,5 kg. Saa kuulemma tulla kun on tullakseen. Tammikuussa alan kyllä liikkua taas reippaasti, noin supistuksiakin tuntuu tulevan. Kauhistus, miten vähän aikaa on jäljellä, eikä mitään valmisteluja ole tehty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kuulen sinusta mieluusti, kiitos siis kommentistasi!