Palmusunnuntain terveiset jokaiselle! Täällä aamupäivällä kierrettiin mummo ja kummitäti virpomassa, seuraavaksi isomummo, isotäti, toinen kummitäti ja omat vanhempani. Meillä virpomisperinteeseen ei niinkään kuulu naapureiden virpominen ja ovelta ovelle kiertäminen, vaan isovanhemmat ja kummit tulee ropsuteltua. Viime vuonna neiti kävi viikon ikäisenä samoissa touhuissa. Meilläpäin pukeutuminen ja virpominen ei oikein kuulu yhteen, vaikka itse en pupuissa, kissoissa ja tipuissa pahaa nääkään. Niinkään noidat ja hyvän onnen toivottaminen ei tunny yhteenkuuluvalta. En myöskään pidä siitä, että loru loppuu palkan vaatimiseen, virpomisellahan nimenomaan toivotaan hyvää toiselle. Tästä syystä haluaisin opettaa Myylle lorun, jolla itse olen virponut:
"Virpoi, varpoi vitsani uus,
kaunis niinkuin kukkiva kuus.
Elämänonnea toivotan sulle,
rakas olet sinä mulle"
Muistaakseni alunperin opin sen niin, että "pienoisen palkan annat sä mulle" oli loppu, mutta en tainut koskaan käyttää sitä niin.
Myy sai hienot palkat, vaikka niitä virpomisella ei siis metsästetty. Myy sai tädiltä Myy-salkun kolmella sosepurkilla ja vitosen setelillä, mummolta pupun ja pikkunuken, suklaamunan ja kaksikymppisen - hupsuksi rupesivat palkkoineen. Toiselta mummolta Myy sai astiasetin, josta puolet jätin mummolaan ja puolet pääsee ulkoleikkeihin. Ukki sen sijaan antoi Plaston kottikärryt ämpärillä, lapiolla ja muoteilla. Täti muisti pientä virpojaa suklaamunalla isotädin tavoin. Suklaamunat tuhoutuivat sujuvasti äidin ja isin suussa, ensi vuonna lienee tilanne toinen.
Myös isi yllätettiin virpomalla ja ukkia odottaa ripsuminen, kun kotiutuu reissusta.
Ihanaa pääsiäisenaikaa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kuulen sinusta mieluusti, kiitos siis kommentistasi!