Kolme sukupolvea kaupungisaa

Eilen oli aivan ihana laatuaikapäivä sisältäen äiti-tytär-aikaa useassa polvessa sisältäen myös mummi-tyttärentytär-aikaa; lähdettiin nimittäin kolmissa naisin humpuuttelemaan kaupunkiin! Myy jaksoi hienosti pitkän päivän kiukuttelemalla vain siitä, että rukkaset piti pukea käsiin ulosmentäessä. Myy maisteli oikein innoissaan mummin lohkoperunoita ja nautti päiväunet aivan liian myöhään pelleillen sängyssä nukkumaanmenoaikaan puolitoista tuntia.

Kaupunkiin asiana menimme katsastamaan autoa ja ostamaan pihakiikkua. Oheistoimintana kiertelimme kaupungilla ja kaupoissa löytäen uuden hyväntekeväisyyskirpparin, jossa kaikki maksoi euron. Käyn taatusti toistekin! Tuolta Myy nappasi mukaansa nuken - vaihteeksi. Itse valikoin Myylle pari barbia ja pehmoleluhirven. Pikku Myy -hahmon ostin ihan itseäni ajatellen. Mummi osto vielä pari vauvojen kirjaa mökille, sillä Myy rakastaa kirjoja. Nyt pitäisi puhdistuspestä barbit ja nukke.

Lidlissä käydessämme kissarakas lapseni karkasi kassajonosta kissojenmuroja halailemaan. Ei estänyt ihmisten kärritkään, vaan aika vikkelästi tuollainen yksivuotias osaa pujotella kärrien alakorienkin yli. Biltemassa Myy päätto haluta tunkin, jonka luokse piti aivan juosta. Ei enää kengätkään haitanneet. Mummi toinen käsi paketissa ei mahtanut vauhtihirmulle mitään.

Tänään kokosimme Myyn kanssa kiikkua, mutta ruuvien kiristys jää isille. Onnistuin raapaisemaan sormenpäänikin auki putkella ja nyt kiikku on täynnä veriläiskiä. Sade pesköön kiikun. Hiekkalaatikon maahan kaivuu on vieläkin kesken, sillä Myytä homma ei kiinnosta alkuunkaan. Huomisiltana homma jatkuu!