Pikku Myy on viime öinä nukkunut yönsä periaatteessa putkeen heräämättä. Nyt joinain öinä on herännyt alkuyöstä kerran (eilen poikkeuksellisesti huutaen siinä sitten puolituntia kurkku suorana ilman, että mikään auttoi), mutta nukahtaa otettuaan nokkiksesta hörpyn vettä. Juo kyllä ennen sänkyyn viemistä vettä ja iltapalalla maitoa, mutta edelleen neidin juomismäärät ovat varsin säälittäviä.
Nukkuminen sujui jo välillä ilman silittelyjä, ei nykyään. Muksu seisoo sängyssä, istuu, lyö päätään laitoihin ja aloittaa huudon heti, kun poistun vierestä. Hitaalla harjoittelulla saisi oppia nukahtamaan ilman vieressä vartomista. Tiedän kyllä, missä toimin toisin toisen lapsen kohdalla, vaikka vauvan yksin sänkyyn jättäminen tuntuisikin kauhistuttavalta ajatukselta. Tuskin se vauvasta sitä kuitenkaan on.
Myy nukahtaa yleensä nopeasti, alle vartissa. Paitsi esimerkiksi tänään, kum vielä yökkäri päälläkin ölisi pihakiikkua osoitellen. Eihän tällaisilla ilmoilla nukkumaan malttaisi mennä. Mahdollisen alkuyön herätyksen jälkeen Myy herää 6-7 aikoihin, jolloin otan Myyn viereeni Myyn huoneen sohvalla. Siinä nukutaan vielä tovi lisää ja nyt onkin nukuttu superpitkään, jopa yhdeksään, kymmeneen! Ei siis kummastuttane ollenkaan, että välillä Myylle riittää puolen tunnin päikkärit, mutta yleensä nukkuu puolisentoista tuntia. Olen yrittänyt aikaistaa Myyn nukkumaanmenoa siinä onnistumatta. Näin kesää kohden liikutaan kyllä iltaisin sen verran, että toisaalta se tuntuu turhaltakin. Ihana alkaa kuittailla univelkaa vihdoin!
Kyllä nukkuminen on ihanaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kuulen sinusta mieluusti, kiitos siis kommentistasi!